Muista, että tilanne ei ole niin huono kuin miltä se näyttää!

Voihan Korona, minkä teit! 

Työllisyyskatsauksen mukaan (9/2020, TEM) työnhakijoiden kokonaismäärä on lisääntynyt 143 000 henkilöllä, yhteensä työttömänä on siis 315 800 henkilöä. Tätä joukkoa kun vertaa viime vuoden samaan ajanjaksoon, työttömiä on 90 000 henkilöä enemmän. Tämän lisäksi kokoaikaisesti lomautettuja on 48 000 henkilöä enemmän, yhteensä siis 73 600 henkilöä. Pidot paranee, kun väki vähenee. Näihin pitoihin täytyy saada joku portsari, että saadaan väkeä vähemmäksi.

Samaan aikaan kun työtä vailla on yhä useampi, on tilanne hälyyttävä myös työpaikkojen määrässä. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin 7 000 kappaletta vähemmän kuin vuosi sitten. Yhteensä avoinna oli 58 100 työpaikkaa. Lisäksi aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa on 6 000 henkilöä vähemmän kuin 9/2019.

Lyhyemmälläkin matematiikalla päästään siihen lopputulemaan, ettei työpaikkoja riitä kaikille. Hyvin todennäköistä on, että tilanne myös pahenee vielä ennen kuin alkaa parantumaan. Korona on aiheuttanut paljon haittaa yritystoiminnalle, joka kulminoituu työttömyyslukuihin. 

Mitä siis yksittäinen työnhakija voi tehdä? Vastaus on: PALJONKIN! 

Ensiksikin olisi hyvä päivittää työnhakutaitonsa ja -asiakirjansa. Visuaalisesti erottuva, moderni osaamispainotteinen CV on jo hyvä alku. Hakemukset tulee kohdentaa ja räätälöidä jokainen haettuun työpaikkaan ja omat osaamisen ja vahvuudet tunnistaa. Lisäksi some on erinomainen vaihtoehto ottaa käyttöön työnhaussa. Jos tarvitset näissä apua, tukea tai neuvoja, seuraapas meidän some-kanavia! Tulossa on valtavasti infoa niin ilmaiseksi kuin kurssien muodossakin. 

Toiseksi: nyt kannattaa opiskella! Opintopaikkoja on aina runsaammin tarjolla, kun on erityisen huono työllisyystilanne. Jos opinnot kiinnostelevat, tartu ihmeessä tilaisuuteen. Jos et tiedä, miksi haluaisit isona tai edes seuraavaksi suunnata, me autamme sinua. 

Kolmanneksi: yrittäjyys, yrittäjyys, yrittäjyys! Tämähän ei tarkoita sitä, että sinun tarvitsisi perustaa hankala ja iso ja monimuotoinen yhtiö, joka työllistää heti aluksi 250+ henkilöä. Yrittämistä on niin monenlaista. Voit toimia kevytyrittäjänä, jolloin paperien pyörittäminen on minimoitu laskujen lähettämiseen ja verokortin toimittamiseen. Voit liittyä työosuuskuntaan tai perustaa toiminimen. Myös osakeyhtiön perustaminen on tehty helpommaksi, kun 2500 euron alkupääoma -vaatimuksesta luovuttiin. 

Tokikaan en tarkoita, että yrittäjänä rahaa tulee kahdesta suunnasta – ovista ja ikkunoista. (Kiitos tästä termistä Urmas Viilunki) 

Se, että yritys tuo leivän pöytään, tarvitsee työn lisäksi opiskelua. Uudet asiat on opeteltava tai vaihtoehtoisesti tehtävä rahaa niin paljon, että voi ulkoistaa osan yrityksen töistä. 

Yrittäjän – tai oikeastaan kaikkien – on tärkeää omaksua elinikäisen oppimisen -strategia. Mitä minä haluan osata? Mitä minun tarvitsee osata? Sitten etsiä relevantit koulutukset, opinnot, kirjallisuutta tai verkkokurssit. Mahdollista on myös hankkia mentori, joka opettaa asian kädestä pitäen. Tapoja on monia. 

Neljäskin, usein vähätelty keino on olemassa. Verkostoituminen! Kuinka usein tieto kulkee puskaradion kautta? Kuinka usein joku tuntee jonkun, joka tuntee jonkun ja se joku saattaa saada sen piilotyöpaikan. Verkostoitumiseenkin on olemassa tapoja, joita kannattaa hyödyntää. Myös tähän meillä löytyy osaajia avuksesi. 

Jos sinulla herää kysyttävää tilanteeseesi liittyen tai haluat vinkkejä, ota Caradsin some-kanavat seurantaan. Synkkyyteen ei kannata vaipua, vaikka tilanne näyttääkin hurjalta. Oikealla asenteella, kovalla työllä, verkostoitumisella ja ripauksella onnea pärjää pitkälle. 

-Tiina

Ravinnolla hyvinvointia pimeyden keskellä

Täällä napapiirillä alkaa olla se aika vuodesta kun päivän kesto on alle 4h, eli aurinko ei edes näyttäydy meille. Ainoastaan pikkaisen noustessa sekä laskiessa värjää taivasta. Maisema on kyllä kaunis, sen pienen hetken, ja siksi koitankin aina lounaan aikana katsella ulos ja ladata luonnonvaloa itseeni.

Pimeän aikaan on hyvä hakea lautaselta sitä aurinkoa. On varmasti ymmärrettävää että pimeän ja kylmän sään aikaan kulutamme enemmän vitamiinivarastojamme. Siksi tarvitsemme niiden tankkausta joka päivä.

Mitä värikästä söit viimeksi? Ja maistuuko talvella salaatti?

Myönnän että joka syksy muistutan myös itseäni tästä tankkauksesta. Kylmä salaatti ei aina maistu mutta sitten kokeilin lämmittää salaatin proteiinin. Esim. lämmitin kanapalat mikrossa, oli salaatti miellyttävämpää syödä. Tällä niksillä saan itselleni salaatin maistumaan myös talvella. 

Salaatti on monella tavalla kätevä lounas/eväs, sinne voi ”hukata” pienetkin ruoan jämät! Salaatti murealla lihalla, paistetulla jauhelihalla tai kalan palalla maistuu kyllä, rapeudeksi voi lisätä muutaman maissilastun tai pähkinöitä.

Maistuisiko sinulle tällainen lounas?

Miksi suosittelen salaattia? Siksi koska sitä saa syödä kerralla paljon, se antaa suolistolle tekemistä ja sen takia pitää nälkää pitkään poissa. 

Oikein ihanaa ja aurinkoista joulunodotusta!

Arkitaitovalmentaja Sari

Myynti, Korona, tuottavuus ja onnellinen myyjä

Näin loppuvuoden lähestyessä, ja haasteellista vuotta 2020 taaksepäin katsoessa, monella on varmasti myyntitavoitteissa vielä aukkoa – ainakin jos verrataan sitä tammikuun optimistisiin tavoitteisiin. Myynnin vetäjälle taikka myyjällekään ei varmasti ole tuntematon tilanne, että loppuvuodesta lähdetään tekemään rankkaa kampanjointia, tiputellaan hintoja, jahdataan kahdella puhelimella asiakkaita ja kurotellaan myyntitavoitteita kiinni, jotta saadaan vuoden liikevaihto ja EBIT tavoitteet täyteen.

Toisaalta ehkäpä on niitäkin, joiden tavoitteet on jo täynnä eikä vuoteen enää ”mahdukaan” enempää. He ovat jo varmaan siirtyneet pipareiden leipomiseen ja glögin lämmittelyyn sen suuremmin asiaa miettimättä.

Vuoden mittaan olen itsekin ihmetellyt tätä tilannetta sekä siihen liittyvää ajatusmaailmaa jatkuvuudesta. Varsinkin isommat yritykset kun ovat jo vuosikaudet eläneet kvartaalitaloutta ja ovat siihen jotenkin sokaistuneet. Investoinnit ja budjetit on luotu suunnilleen kolmen kuukauden päähän ja varsinkin ROI’n ollessa enemmän kuin puoli vuotta on talousjohtajat haukkoneet happea kauhistuksessa.

Toki yrityksen toiminnan kannalta jatkuvuuden turvaaminen, siihen liittyvät säästöt sekä kassavirran kanssa tasapainottelu ovat keskiössä. Suurin sokaistuminen kuitenkin tuntuu osuvan siihen harhaan että elämä itsessään ulottuu vain kvartaalin päähän. Tässä sokeudessa usein unohdetaan, että ihmiset jatkavat elämäänsä. Ihmiset tarvitsevat edelleen asioita ja ne samat ihmiset tarvitsevat ennen kaikkea toisiaan. Eivätkä ihmiset elä kvartaaleittain.

Tämä olisi yritystenkin syytä välillä muistaa.

Miten ihmisten elämä ja tarpeet sitten liittyvät epävakauteen ja kvartaalitalouteen? Ihmiset edelleen ovat niitä, jotka sitä kauppaa tekevät ja vieläpä toisten ihmisten kanssa. Suurin kriisi on ollut tulevaisuuden uskon -kriisi, eli pelko siitä, että jatkuvuus on jollain tapaa uhattuna. Luottamuksen kriisi.

Tämä on harhaa. Elämä jatkuu, kuluttaminen jatkuu, myynti ja liiketoimintakin jatkuu. Sen on vain muututtava. Sen on tultava lähemmäs ihmistä. Lähemmäs niitä arvoja ja pelkoja, joita ihmisillä on. Liiketoiminnan on palveltava jatkuvuuden periaatteita ja jos siihen halutaan mennä, on sen luovuttava kvartaaliajattelusta sekä vuositavoitteista.

Yrityksen pitää ja myynnin pitää toki olla kannattavaa, mutta samalla kun mietitään kannattavuutta voidaan miettiä sitä, mistä myynti yleensäkin ponnistaa? Se ponnistaa luottamuksesta ja luottamusta ei valitettavasti voi olla kuin ihmisten välillä. Sellaisten ihmisten, jotka ovat enimmäkseen tyytyväisiä toisiinsa ja jotka ovat onnellisia kohtaamisestaan.

Miten olisi, jos tässä vaiheessa vuotta reflektoitaisiinkin ihan rauhassa ja katsottaisiin sitä miten hyvin on kaikista haasteista selvitty? Keskityttäisiin jatkossakin kvartaalitavoitteiden sijaan siihen, että liiketoiminnasta saataisiin jatkuvasti kehittyvää ja ihmiset aidosti huomioivaa. Mitä jos yritykset keskittyisivätkin luomaan onnellisia työntekijöitä ja luottaisivat siihen, että onnelliset työntekijät luovat onnellisia asiakkaita?

Bhutanin kehityksen tärkein mittari on bruttokansanonnellisuus. Miten olisi jos yrityksillä olisi johtamisindeksin, projekti KPI -mittareiden, liikevaihdon sekä kannattavuuden lisäksi mittarina työntekijöiden onnellisuuden kehitys? Työhyvinvointiakin kun mitataan lähinnä sillä, miten paljon on oltu saikulla ja onko yrityksen strategian kommunikointi toiminut.

Siinä meille kaikille mietittävää, miten maksimoidaan omien läheisten onnellisuus. Miten teen työkaverini arjesta helpompaa ja hänestä onnellisemman?

Onnellinen myyjä, onnellinen työntekijä tekee tulosta. Koska onnellinen ihminen on valmis kohtaamaan toisen ihmisen ihmisenä.

Voimaa ja iloa vuoteen 2021.

Matias Vasarainen

Myyntivalmentaja, Carads Oy

Joulunalusajan kirjanpitoa ja verotusta

Tässä muutama vinkki pikkujoulukulujen ja joululahjojen vähennyskelpoisuuteen ja verotukseen.

Pikkujoulut

Vallitseva koronatilanne rajoittaa perinteisten pikkujoulujen järjestämistä. Työnantaja voi kuitenkin järjestää pikkujoulut verovapaasti myös virtuaalisesti. Tällöin työnantaja voi tarjota etäosallistujille verovapaasti ohjelman, ruuat ja juomat, järjestäen ruokien ja juomien toimituksen kotiin tai tiettyyn noutopaikkaan.

Firman pikkujoulujen ollessa avoin tilaisuus koko yrityksen henkilökunnalle ovat myös pikkujouluista aiheutuvat henkilökunnan virkistysmenot alkoholitarjoiluineen täysin vähennyskelpoisia tuloverotuksessa ja arvonlisäverotuksessa.

Joululahjat

Jouluun valmistautumiseen kuuluu usein joululahjat työntekijöille sekä mahdolliset joulumuistamiset asiakkaille, yhteistyökumppaneille tai muille sidosryhmille.

Joulumuistamiset henkilökunnalle

Työnantaja voi muistaa työntekijää verovapaasti pienimuotoisella joululahjalla. Joululahja on kuitenkin verovapaa vain, jos koko henkilökunta saa lahjan. Verovapaiden lahjojen yhteenlaskettu arvo voi olla korkeintaan 100 euroa vuodessa (sis. alv). Rahana tai rahaan verrattavana suorituksena (esimerkiksi lahjakortti, jota ei ole yksilöity tietyn palvelun tai esineen ostamiseen tietystä paikasta) annetut lahjat ovat kuitenkin aina työntekijän veronalaista palkkatuloa.

Yrityksen tuloverotuksessa henkilökunnan joululahjakulut ovat kokonaan vähennyskelpoisia, mutta arvonlisäveroa ei yritys niistä voi vähentää, sillä joululahjat katsotaan menevän yksityiseen kulutukseen.

Joululahjat yhteistyökumppaneille ja asiakkaille

Myös yhteistyökumppaneita saatetaan muistaa joululahjalla joulun aikaan. Näiden lahjojen verotuskäsittelyyn vaikuttaa se, onko kyseessä edustus- vai mainoslahja.

Mainoslahjat ovat arvoltaan vähäisiä – mainoslahjan arvo saa olla enintään 35 euroa – ja ne annetaan yleensä samanlaisina ja samanaikaisesti usealle eri vastaanottajalle. Mainoslahjan tunnistaa usein siitä, että siihen on painettu yrityksen logo ja nimi. Tavanomaisista mainoslahjoista aiheutuneet menot ovat vähennyskelpoisia tuloverotuksessa, lisäksi mainoslahjan sisältämän arvonlisäveron saa vähentää.

Yli 35 euron arvoiset mainoslahjat tulkitaan edustuslahjoiksi. Edustuslahjoiksi lasketaan usein muutamalle tärkeimmälle yhteistyökumppanille tai asiakkaalle ostetut yksilöidyt lahjat. Lisäksi Verohallinnon mukaan alkoholilahjat on verotuksessa tulkittu käytännössä aina edustamiseen liittyviksi. Edustuslahjan arvonlisäveroa ei saa vähentää ja tuloverotuksessa kuluista saa vähentää puolet.

-Marjo, Talous- ja lakivalmentaja

Renderöinti – mitä ihmettä se on?

Mitä on renderöinti?

Renderöinti on valokuvan kaltaisten kuvien tekemistä tietokoneohjelmalla. Renderöinnissä luodaan tietokoneohjelmalla 3D-malleista kuvia. Kuvia voidaan tehdä ihan mistä tahansa halutusta kohteesta, tuotteesta tai tilasta esimerkiksi uudiskohteesta. Usein myös uusien puhelimien ja laitteiden mainokset ovat renderöityjä kuvia. Alla oleva kuva puhelimesta on renderöity, eikä kuvan puhelinta ole oikeasti olemassa.

Kuinka renderöintiä tehdään?

Renderöintiä varten tarvitset siihen soveltuvan ohjelman ja 3D-mallit. 3D-malleja on mahdollista tehdä itse, mutta netistä on saatavana kattava valikoima ilmaisia ja maksullisia 3D-malleja, joita voi hyödyntää. Renderöintiin ja 3D-mallien tekemiseen suosittelen ohjelmaksi Blenderiä. Se on kokonaan ilmainen, monipuolinen ja ammattikäyttöön soveltuva ohjelmisto. Yksinkertaisimmillaan renderöinnissä ohjelmaan esim. Blenderiin ladataan valmiit 3D-mallit, jotka jo sisältävät tekstuurit ja materiaalit. 3D-mallit asetetaan paikoilleen, niille asetetaan tarvittaessa tausta ja tuote valaistaan halutulla tavalla ohjelmassa. Tämän jälkeen tuotteesta voidaan ottaa kuvia. Jos kyseessä on uusi tuote, ei valmiita 3D-malleja ole olemassa, vaan ne luodaan itse tai ne voidaan ostaa ammattilaiselta.

Mitä hyötyä on renderöinnistä?

Renderöinnin avulla voidaan luoda mielikuvia tai näyttää asiakkaalle valmis tuote, ennen kuin fyysinen tuote on edes valmistunut. Esimerkiksi uudiskohteiden tuotekuvat ovat hyvä esimerkki renderöinnin hyödyntämisestä myynnissä ja mielikuvien luomisessa. Asiakkaan on helpompi tehdä ostopäätös, jos hän voi katsella kuvista tulevan asunnon sisätiloja. Renderöidyt kuvat ovat siis tärkeä myynnin apuväline mielikuvien luomiseen.

Alla on esimerkkikuva renderöidystä keittiöstä. Kaikki kuvan 3D-mallit ovat itse tehtyjä, eikä mitään kuvassa näkyvää ole oikeasti olemassa.

– Markus

Tauottaisinko vai enkö tauottaisi?

Tämä vuosi on saanut aikamoisia mullistuksia aikaan työnteossa. Toimisto on vaihtunut kotitoimistoon. Kahvitauot ovat muuntuneet pikaiseen kahvin tai teen hakemiseen, ilman sen suurempaa taukoa. Muutama askel keittiöön ja äkkiä takaisin. Vaellus neukkarista toiseen tapahtuu nykyään klikkaamalla eri Teams- tai Zoom- tai Webex-linkkiä. Työn tauottaminen ja taukojumppa ovat ajatuksena kivoja mutta eivät ihan vielä käytännössä. Kuulostaako tutulta?

Vuonna 2019 tehty lehtijuttu nimesi istumisen “suomalaisten paheeksi”. Jutussa pureuduttiin amerikkalaistutkimukseen istumisen negatiivisista vaikutuksista. Ja niitähän löytyy: rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, ylipaino, unen häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelimistön vaivat vain mainitakseni muutamia. UKK -instituutin asiantuntija arvioi tuossa mainitsemassani lehtijutussa että suomalaiset istuvat keskimäärin 9 tuntia päivässä. Melkein uskallan väittää että tuo istumisen määrä on vuoden 2020 myötä vain kasvanut.

No, mikä avuksi?

Tauot ja liikkuminen, tietysti.

Jos työsi sen sallii, ihan ensimmäisenä suosittelen lataamaan älypuhelimeesi sovelluskaupasta löytyvän Pomodoro -sovelluksen. Sovelluksia on maksuttomana vaikka kuinka monta, toiminta kaikissa on kutakuinkin sama. Ulkonäkö ja selkeys niissä pääasiassa vaihtelee. Itse taisin ladata pari sovellusta ennen kuin löysin sen, mikä eniten miellytti omaa silmääni.

Pomodoro metodina tarkoittaa, että teet 25 minuuttia töitä ja sen jälkeen tulee 5 minuutin paussi. Töille omistetun 25 minuutin aikana et selaa sosiaalista mediaa tai haahuile netissä, aika on tarkoitettu vain työn tekemiseen. Paussin aikana voit tehdä mitä haluat: kurkistaa Instasta viimeisimmät, lukea tulleet viestit, hakea lisää kahvia tai teetä tai käydä vessassa. Tällaisia 25+5 minuutin settejä tehdään neljä peräjälkeen, sitten on pidemmän tauon paikka. Itse olen omaan Pomodorooni ohjelmoinut tuon pidemmän tauon 20 minuutin mittaiseksi.

Itse pidän Pomodoroa päällä lähes joka työpäivä. Huomaan olevani tehokkaampi ajankäyttöni suhteen ja, tosiaan, työpöydän ääreltä tulee noustua säännöllisesti. Kirjoitus- tai lukuhommissa Pomodoro on kultaakin kalliimpi. Huomaan nimittäin että ilman Pomodoroa ajatus alkaa harhailemaan viimeistään 45 minuutin jälkeen. Jos silloin sukellan vaikka sosiaaliseen mediaan, saatan yhtäkkiä huomata käyttäneeni siellä vartin tai jopa puoli tuntia.

Toinen mitä suosittelen on taukoliikunta. Jo vähäinenkin liikunta auttaa! Voit tehdä parin minuutin ajan muutamia kehoa avaavia liikkeitä. Istumatyössä rintakehää avaavat liikkeet sekä esimerkiksi taka- ja etureisiin kohdistuva liike sekä venytykset tuntuvat hyvältä. Voit myös käydä pikaisella happihypyllä ulkona. Kävele 5 minuuttia yhteen suuntaan ja käänny takaisin. Aina ei tarvitse tähdätä vähintään tunnin lenkkiin tai hikijumppaan. Vähäinenkin liike on parempi kuin ei mitään liikettä lainkaan!

Liikkuvaista päivää sinulle toivottaen,

Kati

Kuvalla vai ilman?

Kun teet CV:n, liitätkö siihen kuvan itsestäsi?

Kuva CV:ssä jakaa mielipiteitä. Toisaalta osaamisen pitäisi näkyä ilman pärstäkertointakin. Ja tuoko naama jotakin lisätietoa vahvuuksista?

Toisaalta, kun naama on tuttu jo ennen haastattelua, lähdetäänkö metrin kilpailijoiden edellä kisaan ”tuttuina”?

Ennen kuvia ei juurikaan lisätty ja se oli hyvinkin normaalikäytäntö. Tuolloin myös CV:t maistuivat puulta ja lukija nukahti niitä lukiessaan. Myös jokainen tekijä sai hermoromahduksen kaivellessaan kaikki tittelit ja päivämäärät ja muut pikkudetaljit jostain laatikkojen kätköistä.

Nykyään visuaalisuus on POP. Jos haluat jäädä mieleen, CV:nkin on oltava visuaalinen ja persoonallinen ja silti tuoda kaikki osaaminen esille.

Kuvaa ei ole edelleenkään pakko laittaa. Voit tehdä CV:stäsi persoonallisen ja mieleenpainuvan myös ilman kuvaa.

Käytäntönä alkaa olla, että CV:ssä on kuva, josta tunnistaa henkilöbrändisi. Kuvalla saat ne extrapisteet panostamisesta, mikäli olet alkanut rakentamaan omaa työnhakijabrändiäsi. Ja tämä koskee kaikkia työnhakijoita! Sitä voi verrata vaikkapa ateriaan. Jos lautaseltasi löytyvät kaikki (proteiinit, hiilarit, hyvät rasvat, kasvikset ym) ja ne ovat vain laitettu lautaselle, saat toki kaiken tarvitsemasi ravinnon. Jos asettelet ruuat kauniisti lautaselle ja kasvisten väriloisto näkyy ensimmäisenä, ateria on nautinto myös visuaalisesti. Eli ilman kuvaa pärjäät kyllä, mutta kuvalla voit saada extrapisteitä.

Mitä kuvan sitten pitäisi kertoa?

No tietenkin itsestään selvää on, ettei laiteta sitä pieruverkkarikuvaa, jossa tukka on sekaisin. Siisti, huoliteltu ulkonäkö ehdottomasti. Tämä on oikeastaan ainoa varsinainen sääntö.

Sen jälkeen alkaa personointi. Mitä työpaikkaa haet ja millaisesta työyhteisöstä?

Kuvan pitäisi vastata haettua paikkaa ja sopia haettavaan työyhteisöön.

Esimerkiksi sirkukseen haetaan hyvin erinäköisellä kuvalla kuin vaikkapa pankkikonttoriin.

Usein säännöksi sanotaan myös, että pitäisi olla naamakuva. Valtaosassa tapauksia se varmasti pitää paikkansa. Haastan kuitenkin kaikki laittamaan aivosolut töihin ja miettimään missä tapauksissa kokovartalokuva voisikin olla sopivin vaihtoehto. Tässäkin sanoisin, että ”säännöt” on tehty rikottaviksi, jos kuva tuo lisäarvoa hakemukseesi. Mikäli kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ja saa sinut kilpailijoidesi edelle, kokeile!

Liitätkö sinä kuvan itsestäsi CV:hen?

Tiina, Carads Oy

Mitenkäs yrittäjyys?

Oletko ikinä miettinyt yrittäjyyttä sinulle vaihtoehdoksi? Yrittäjyyteen liittyy paljon peikkoja ja olettamuksia, huhuja ja mielipiteitä. Mutta millaisia ominaisuuksia yrittäjältä olisi syytä löytyä?

Sinulla tulisi olla tahtoa ja halua tehdä jotakin täysin omannäköistä työtä, joka vastaa arvojasi. Yrittäminen vaatii aina raakaa työtä, mutta mitä muuta tarvitaan?

Halu kehittyä lienee ominaisuuksista kaikkein tärkein. Jos et kehity, opiskele ja opi, olet yrittäjänä hyvin nopeasti entinen yrittäjä. Markkinat ja asiakkaat muuttuvat hyvin nopeasti ja kehityksessä on syytä pysyä mukana, jos tulovirtoja mielii palkkansa verran saada. Myös yrittäjävalmiudet ovat välttämättömyys! Nekin onneksi pystyy opiskelemaan.

Oman verkoston tuki on ensiarvoista! Jos oma verkostosi ei tue sinua, yrittäminen on äärimmäisen hankalaa. Miten saat hoidettua elämän eri osa-alueiden yhteensovittaminsen, jos tukea yhdelle osa-alueelle ei löydy?

Kyky nähdä potentiaalia. Yrittäjän on osattava nähdä hyvä diili silloin, kun se monelle muulle voi olla vielä hämärän peitossa. Yrittäminen vaatii epävarmuuden sietokykyä. Sinun on tehtävä töitä kuukausia ennen kuin saat tekemästäsi työstä palkan. Ja palkkahan riipuu vahvasti asiakasvirroista. Asiakkaiden kohtelu eli asiakaspalvelutaidot ovat oleellisesti vaikuttamassa osaltaan asiakasmääriin.

Suunnitelmallisuus, vastuunkantaminen, itsensä johtaminen ja itseohjautuvuus korostuvat nykyisessä työelämässä myös palkkatyön tekijöillä. Verkostoituminen on edellytys sille, että saat osaamistasi laajemman joukon tietoon.

Hyvä liikeidea edesauttaa kovasti yrityksen perustamista ja sen menestymistä. Mutta jos sinulla on vasta ajatus siitä, että sinusta voisi olla yrittäjäksi, siihenkin on apua tarjolla.

Meidän yhteistyövalmennuksemme Intohimobisneksen kanssa on räätälöity, uniikki valmennuspaketti yrittäjyyteen. Sinulla tarvitsee olla vain ajatus siitä, että jonain päivänä voisit toimia yrittäjänä. Yritysideaakaan ei tarvita. Valmennus kestää puoli vuotta ja tuona aikana saat kaikki tarvittavat tiedot ja taidot kannattavaan ja omien arvojesi mukaisen liiketoiminnan luomiseen. Valmennukseen voit tutustua tarkemmin www.carads.fi/tuote/minustako-yrittajaksi-valmennus/

Tiina /Carads Oy

Vaihtoehtona horisontaalinen urakehitys?

Eija-Erkki Esimerkki haluaisi opiskella ja kehittää osaamistaan työnsisältöä päivittämällä. Hänelle kuitenkin tarjotaan seuraavaksi askeleeksi asiantuntijatehtävistä etenemistä lähiesimieheksi. Eija-Erkki ei oikein haluaisi selvitellä sairauspoissaoloja, keskinäisiä kissanhännänvetoja eikä oikeastaan johtaakaan ketään. Kuitenkin urallaan hän haluaisi edetä. Mikä Eija-Erkkiä nyt auttaisi?

Horisontaalinen urakehitys tietenkin, mutta onko se uralla etenemistä?

Jos etenet urallasi, etenet ensiksi lähiesimieheksi, sitten keskijohtoon ja mahdollisesti lopulta ylempiin johtotehtäviin. Ja mihin sitten? Onko mitään muuta mahdollisuutta EDETÄ?

Kuinka moni haluaa tehdä johtotehtäviä? Entä kuinka monelle johtotehtävät tarjoavat omia vahvuuksia tukevia työtehtäviä? Entä kuinka moni soveltuu johtotehtäviin?

Vertikaaliset urapolut ovat yleisesti hyväksyttyjä ja tunnistettuja etenemistapoja urakehityksessä. Kuitenkin useimmille sopisi parhaiten horisontaalinen urakehitys, varsinkin jos se olisi sosiaalisesti hyväksyttävämpää.

Mitä horisontaalinen urakehitys sitten on?

Horisontaalisesti etenevä ura ei ”etene” johtotehtäviin, vaan tehtävien vastuutaso voi hyvinkin pysyä samana. Kuitenkin työnsisältö muuttuu oleellisesti ja itseään pääsee kehittämään uusin aluevaltauksin.

Eija-Erkki Esimerkki pohtii nyt, pitäisikö hänen vaihtaa työpaikkaa, että välttyisi johtotehtäviltä. Toisaalta suurempi palkka houkuttelisi jotajaksi, vaikkei se olekaan mielekästä työtä.

Projekteihin osallistumalla ja työnantajaa vaihtamalla pääsee toki muuttamaan työnkuvaansa ja saattaa jopa kuukausittain pankkitilille kilahtava euromääräkin kasvaa, vaikka ei ”etenekään”. Mutta eikö olisi hyvä, että työpaikoilla yleiseen käytäntöön otettaisiinkin työntekijöiden horisontaaliset urapolut?

Tällöin työpaikoille voitaisiin luoda 3-5 vuoden välein tapahtuvat tarkastusjaksot, jossa katsottaisiin, mihin suuntaan työntekijä haluaisi kehittää osaamistaan ja olisiko se kyseisen työpaikan mahdollisuuksien rajoissa toteuttaa. Tässä voisi olla jopa mahdollista, että käytännöstä hyötyisivät sekä työnantajat että työntekijät.

Työnantajien hyöty löytyisi motivoituneimmista ja sitoutuneimmista työntekijöistä, jotka viihtyisivät paremmin työssään. Lisäksi työnantajat (esimerkiksi yritykset) saattaisivatkin saaada kilpailuvalttia markkinoilla, kun saisivat työntekijöidensä potentiaalin paremmin hyödynnettyä.

Työntekijöille hyöty löytyisi siitä, että pääsisi työskentelemään vahvuuksillaan ja kehittämään itseään haluamaansa urasuuntaan. Lisäksi näin pääsisi paremmin vaikuttamaan työnsisältöön, jolloin työssään yleensä viihtyykin paremmin. Toki työviihtyvyyteen vaikuttavat monet muutkin asiat, kuten työilmapiiri.

Eija-Erkki Esimerkki käy keskustelun esimiehensä kanssa. Kyseisessä työpaikassa horisontaaliset työpolut eivät ole tunnistettuja, saati kannustettuja. Eija-Erkki päätyy vaihtamaan työpaikkaa. Uudessa työpaikassaan hän pääsee keskustelemaan työnsisältöjen kehittymisestä työntekijän kehittymisen mukana. Keskustelussa sovitaan, että vastaavia keskusteluja käydään vuosittain ja katsotaan miten työnsisältöjä olisi voisi muokata mahdollistamaan urakehityksen ilman johtotehtäviä.

Horisontaalisista urapoluista hyötyisivät myös monet työyhteisöt, koska johtotehtäviin loistavasti soveltuvat henkilöt tulisivat paremmin esille rekrytoinneissa. Siten omilla vahvuuksillaan työskentelevä johtaja voi vaikuttaa koko työilmapiirin ja työhyvinvointiin. Lisäksi horisontaalisuus auttaisi jokaista etenemään urallaan juuri siihen suuntaan, jossa omilla vahvuuksillaan pääsee loistamaan.

Voitaisiinko sosiaalisesti hyväksyä ja jopa kannustaa etenemään urallaan myös horisontaalisesti?

Tiina/Carads Oy

Yrittäjyyden juhlahumua

Carads on jo 1-vuotias!

Perustin Caradsin vuosi sitten, mutta yrittäjyystaipaleeni alkoi paljon aiemmin.

Kolme vuotta ennen yrityksen perustamista sain idean siitä, että työn ja perheen yhdistäminen toimisi parhaiten yrittäjänä. Siinä vaiheessa vielä yritysidea oli kaukainen haave.

Ensimmäiset yritysideani olivat melko lennokkaita ja varsinaisesti kannattava liiketoiminmalli oli vain jokseenkin hatarasti niihin liitettävissä. Myöskin oma henkinen kasvuni yrittäjäksi oli aivan lapsen kengissä.

Yritysideaa ei alkanut näkyä eikä kuulua. Harjoittelu Walesissa avasi silmäni ja ajatukset kirkastuivat. Kansainväliset tuulet uravalmennuksesta olivat jotakin täysin uudenlaista verrattuna oppimaani malliin. Caradsin ensimmäinen versio oli syntynyt.

Siitä versiosta alkoi piiiiiitkä matka lukuisten yrittäjyyskoulutusten ja yrittäjyyttä tukevien koulutusten kautta kohti nykymuotoista Caradsia. Ennen kuin sain liiketoimintasuunnitelman valmiiksi, idea oli jalostunut lukuisia kertoja. Vastaavasti liiketoimintasuunnitelmasta yrityksen perustamiseen ideani jäsentyi käytännössä kokonaan uudelleen.

Sitä mukaa kun oppia ja tietoa sain lisää, yritysideanikin muuttui ja eli. Vuosi sitten yrityksen perustamishetkellä olin jo kohdannut lukuisia vastoinkäymisiä, jotka sillä hetkellä tuntuivat ylitsepääsemättömiltä. Kuitenkin ne olivat hoidettavissa olevia byrokratian helmiä. Vuosi sitten yrityksenikin oli toisenlainen, kuin se on tänään.

Konkreettisin ero on siinä, että vuosi sitten sanoin olevani yrittäjä, pahoitteleva hymy huulillani. Tänään sanon olevani yrittäjä, mutta äänensävyni on vakaa. Tiedän olevani OIKEASTI yrittäjä, enkä yrittäjä, joka yrittää yrittää. En pahoittele sitä enää. Yrittäjyys on minun työtäni ja teen sit nauttien joka hetkestä.

Henkinen kasvu on ollut huimaa, mutta niin on ollut myös hankkimani koulutuksen määrä sekä omaksumani uusien taitojen määrä. Missään muussa työssä en olisi kehittynyt näin lyhyessä ajassa näin paljon, ollen epämukavuusalueella päivittäin.

Alkuperäinen ajatus perheen ja työn yhdistämisestä on mitä suurimmissa määrin totta. Helppoa se ei ole, en edes yritä väittää sitä. Mutta missään muussa työmuodossa suurperheellisenä en pystyisi yhdistämään molempia osa-alueita ja työskentelemään kotoa käsin. Pieni apulaistoimitusjohtakin on pian omassa juhlahumussaan ja kasvaa samaa tahtia Caradsin kanssa ja saan seurata molempien kasvua ylpeänä.

Olen siis erittäin tyytyväinen päätökseeni ryhtyä yrittäjäksi.

Juhlahumun kunniaksi Caradsilla on syksyn aikan tulossa paljon uutta ja vanhoja palveluja uudistetaan. Syksyn mittaan tarjolle tulee myös ilmaisia valmennuksia, joten kannattaa ehdottomasti pistää Fb-sivut seurantaan, jotta saat ensimmäisenä tiedon koulutuksista. Osassa ilmaisia koulutuksia on rajoitettu osallistujamäärä, joten nopeimmat ennättävät ensiksi.

Muistathan myös ottaa Caradsin pörröiset nelijalkaiset leidit seurantaan Instagramin puolella. Löytyvät sieltä sentraalisantrat_caradsoy nimellä ja kertoilevat omasta arjestaan toimistolla.

Minä jatkan juhlahumussa työskentelyä apulaistoimitusjohtajan nukkuessa sylissä. Nähdään syksyn valmennuksissa! 🙂

Tiina/Carads Oy