Kuulostaako tutulta?
Jos joka kerta saisin kolikon, kun kuulen jonkun sanovan tai huomaan ajattelevan näin, olisin seuraava Roope Ankka. Itsekin sorrun useasti miettimään näin. Varsinkin kun vertaan itseeni muihin osaavampiin, koulutetumpiin, ilmaisuvoimaisempiin, kokeneempiin, pätevämpiin ja muutenkin vain kykenevämpiin ihmisiin.
Meidät suomalaiset on kasvatettu iät ja ajat olemaan nöyriä ja vaatimattomia. Jos lapselle ei ole sanottu, että älä luule itsestäsi liikoja tai et osaa kuitenkaan, onhan se lapsi pilalle kasvatettu. Jokainen meistä on kuullut, miten osaaminen ei riitä ja aina on joku, joka osaa paremmin ja on ainakin fiksumpi.
Sillä asenteella sitten työelämään. Nöyryys ja ahkeruus lienevät suomalaisen työnteon kulmakiviä. Leuka rinnassa kohti uusia pettymyksiä. Vähän ehkä jupistaan asioista, mutta mitään ei asioille uskalleta tehdä. Koska enhän minä kuitenkaan osaa mitään.
Uravalmentajana minulle on tärkeintä saada asiakas huomaamaan, miten valtavasti potentiaalia ja osaamista hänellä on. Yleensä minä näen asiakkaasta jo ensitapaamisella hänen potentiaalinsa. Itse sitä on vaikeampaa nähdä ja vielä vaikeampi uskoa.
Kuitenkin valmennusprosessin aikana asiakkaani ovat huomanneet muutoksen mahdollisuuden. Yleensä uravalmennukseen hakeudutaan, kun halutaan muutosta vallitsevaan tilanteeseen. Kehityskulkua on inspiroivaa seurata, miten ennen hartiat lysyssä kulkevasta ihmisestä kuoriutuu säteilevä persoona, joka luottaa osaamiseensa. Ja otsassa olevassa lapussa lukeekin: ”Minä pystyn! Minä osaan!”
Viimeaikaiset asiakaskuulumisetkin ovat tuoneet hymyn huulille ja useamman voiton kiljahduksenkin. Eräs jo valmennuksen käynyt asiakas kertoi niin uskomattoman hyviä uutisia, että pieni apulaistoimitusjohtaja sylissäni tuijotti minua huuli pyöreäni kun karjuin JEEEEEEEEEEEE:tä puhelimeen. Tämäkin asiakas saavutti valmennuksen aikana vähimmäistavoitteensa, eli muutoksen vallitsevaan tilanteeseen. Yhdessä mietimme, mitkä hänen uratavoitteensa ovat ja tuolloin nykyinen erävoitto ei ollut edes mahdollinen asiakkaasta johtumattomista syistä. Kun tilaisuus sitten tuli, oli asiakkaani valmis tarttumaan muutokseen ja kertomaan ilman nöyristelyjä osaamisestaan ja potentiaalistaan. Ja voittohan sieltä tuli. Olen todella onnellinen hänen puolestaan!
Myös toinen asiakkaani kertoi hyviä uutisia. Hän kertoi päässeensä opiskelemaan alaa, josta oli jo jonkin aikaa haaveillut. Silloinkin olisi mieli tehnyt kiljua riemusta, mutta olosuhteet eivät sitä sallineet. Tässäkin tapauksessa oma osaaminen on valjastettu hienosti käyttöön ja aika tulee näyttämään, mitä kaikkea mahtavaa hän keksiikään saavuttaa.
Onnistumiseen vaikuttavat monet asiat, mutta varmaa on ettet onnistu, jos et edes yritä. Mantralla: ”mut ku en osaa” ei pääse mihinkään. Jos sen sijaan keskitytkin siihen, mitä osaat, voit huomata pian uusien mahdollisuuksien purjehtivan yllättäen horisonttiin. Jos haluat apua tai tukea suunnan löytämiseen tai askelmerkkeihin tavoitteeseen pääsemiseksi, ota minuun yhteyttä. Muistat vaan, että eläydyn onnistumisiin täysillä, joten pidäthän luurin vähän kauempana korvastasi, kun kerrot minulle hyviä uutisia! 😀
Tiina/Carads